sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Raportti Prahan puolimaratonilta

Prahaan lähdimme tulevan aviomieheni kanssa keskiviikkona heti töiden jälkeen. Tällä kertaa matkalaukkuun oli pakattu lenkkarit, juoksuvaatteet, energiageelejä, spibelt ja garmini peruskamojen lisäksi. Torstaina ja perjantaina tutustuimme kaupunkiin ja lauantaina oli vuorossa vuoden 2015 ensimmäinen puolimaraton.

Torstaina tutustuimme Prahan idylliseen vanhaan kaupunkiin ja sympaattisiin pääsiäismarkkinoihin. Pääsiäismarkkinoilla oli monenlaista tavaraa ja ruokaa myynnissä. Käsinmaalatut kananmunat olivat upeita ja lämmin omenasiideri ja kanelitikkupulla herkullisia. Tutuksi tulivat myös päänähtävyydet: tähtitieteellinen kello, Tynin kirkko, Kaarlensilta ja Vaclavin aukio. Upeita, goottilaisia taideteoksia koko kaupunki täynnä. Tasaisin väliajoin pysähdyimme kahville ja syömään. 









Torstaina kävimme myös tapahtuman kisaexpossa, josta haimme numerolaput ja tapahtuman sponsoreiden ilmaisnäytteet (mm. Koiran herkkupaloja ja alkoholitonta olutta :D ). Hiplailin myös Adidaksen ultra boosteja, mutta vielä ne ovat mulle liian hintavat kengät. 



Perjantaina aamulla suuntasimme Prahan linnan alueelle ja tutustuimme pyhän Vituksen katedraaliin. Aloitimme myös hiilaritankkauksen, joten sekä lounaalla että päivällisille söimme pastaa. Pohkeet ja penikat olivat hieman kipeytyneet kävelystä, joten hotellihuoneessa tuoksui tiikeribalsami, kun illalla kirjoittelimme numerolappuja valmiiksi.







Lauantaina heräilimme puoli kahdeksan aikoihin. Minua jännitti tosi paljon. En muista, että olisin koskaan jännittänyt juoksua yhtä paljon. Hotellimme aamiainen oli monipuolinen, joten sieltä sai hyvän startin kisapäivään. Söin sämpylää, kananmunaa ja banaania. 

Lähdimme pari tuntia ennen kisaa kisa-alueelle. Julkinen liikenne oli suljettu tapahtuma-alueelta, joten kävelimme paikalle. Haimme tapahtuma-alueelta tavoiteaikarannekkeet ja muutamia ilmaistuotteita. Tuuli yltyi ja ilma alkoi olla kylmää. Söin banaanin ja myslipatukan, kävin vessassa ja vaihdoin vaatteet. Vein tavarat säilöön ja hölkkäsin lähtökarsinaani. Tässä vaiheessa oli sairaan kylmä. Etsin käsiini kahden tunnin jänikset ja liittäydyin heidän seuraansa. 



Pari minuuttia startin jälkeen pääsin liikkeelle. Yleisöä oli lähtöalueella paljon ja fiilis korkealla. Ylittäessäni lähtöviivan aurinko pelmahti esiin ja tuli heti lämpimämpää. Ekan kilsan jälkeen olin karistanut jänikset taakseni ja totesin itselleni, että nyt taidetaan mennä liian kovaa, vaikka kello näyttikin 5.40/km. 

Ensimmäiset kymmenen kilometriä menivät hujauksessa. Vauhti vaihteli 5.35-5.40 välillä. Olin tavoiteaikaani edellä ja juoksu tuntui kulkevan. Hiki oli hirmuinen, koska sää oli heittänyt häränpyllyä ja yht'äkkiä olikin t-paita keli ja minä taivalsin pitkähihaisessa. Kannustajia oli mukavasti ja heittelin lasten kanssa läpyjä.

Ensimmäinen seinä tuli vastaan 11kilometrin kohdalla. Heitin geelin naamaan ja jo 12 kilometrin jälkeen jalat rullasivat jälleen. Toisen geelin otin 18 kilometrin kohdalla ja välissä söin pari glukoosipastillia. Juoksumaisemat olivat omiaan, sillä reitti kulki joen vartta pitkin. Koko matka ei ollut ruusuilla tanssimista ja välillä tuntui pahalta. Pystyin tsemppaamaan itseäni hyvin ja sain vauhdin pidettyä tasaisena. 

Loppukirin olin suunnitellut aloittavani 20 kohdalla, mutta jalat tuntuivat sen verran painavilta, että vauhtia sain hilattua vain 5.25. Loppuspurttini aloitin noin 200 metriä ennen maalia ja onnistun vielä ohittamaan monta selkää. Maaliviivan yritettyäni oma kelloni näytti matkaksi 21,28 km ja aikaa 1.58,56. Hengitys taisi salpautua onnesta, koska hiukan aikaa hengittelin aidan vieressä. Taisi siinä päästä pari ilon kyyneeltäkin, kun kaksi tuntia VIHDOIN alittui!

Maalissa näin päivän toisen suomalaisen onnistujan, joka oli myös alittanut kaksi tuntia ensimmäisen kerran. Onnenhalausten jälkeen löysin myös mieheni, joka oli juossut elämänsä ekan puolikkaan. Hän oli käynyt yhdellä lenkillä ennen tapahtumaa ja tavoitteli 1.40 alitusta. Haimme yhdessä tavarat ja otimme pari kuvaa ja lähdimme hotellille. Molemmilla oli kiire nettiin, jotta näämme viralliset aikamme. Hotellilla selvisi, että minun uusi ennätykseni on 1.58,54 eli yli minuutin enemmän kuin tavoitteeni. Mieheni juoksi melko tarkasti tavoitteeseensa kellottamalla 1.39,59!





Tapahtuma oli hyvin järjestetty, vaikka pariin otteeseen olikin tungosta kisa-alueella. Kannustajia oli hyvin ja fiilis positiivinen. Kilpailun mitali oli todella upea. Ihan kuin olisi suuremmankin tapahtuman voittanut. Lisäksi itse iloitsin maalissa saadusta foliosta, jonka sai kääriä ympärilleen :) Omaan suoritukseeni olen todella tyytyväinen. Vihdoin mulla tuntuu olevan oikeat harjoitusmetodit, joilla syntyy tulosta. Kiitos maratonkoulu ja Pekka Lehtinen. Alunperin ideana oli kokeilla kahden tunnin alitusta vasta HHM:llä, mutta se alittuikin komeasti jo nyt. 





Illalla juhlistettiin onnistumisia maukkaalla illallisella. Tänään ollaan matkustettu kotiin ja nyt tapetaan aikaa Riikan lentokentällä ja odotellaan vaihtolennon lähtöä. Suosittelen Prahan puolimaraa lämpimästi. Tämän komeammin en olisi voinut kisakauttanu aloittaa. Nyt on kova motivaatio laittaa taas töppöjalkaa toisen eteen. Robinin sanoin: tää on parasta just nyt!










18 kommenttia:

  1. Paljon onnea Hanna uudesta enkasta ja maagisen rajan ylityksestä :)!

    VastaaPoista
  2. Onnea molemmille! Huikeet ajat veditte!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vielä Tanja. Nyt onkin vaikea miettiä loppuvuoden tavoitteita, kun oma tavoite rikkoutui jo.

      Poista
  3. Oi mahtavaa!! Onnittelut:) ja voi että, miten upeita maisemia!! Ihania rakennuksia 😃

    VastaaPoista
  4. Ihana raportti :) ehkä sitä joskus itsekin pääsee ulkomaille kisaamaan :)

    VastaaPoista
  5. Wau! Onnittelut! Kuulostaa ihan huippu reissulta kaikin puolin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna! Oli kyllä oikein onnistunut reissu.

      Poista
  6. Onnittelut ennätyksestä ja kahden tunnin alituksesta, kyllä siihen saa jo jalkaa toisen eteen laittaakin. Kiva, että geelit toimivat ja sait lisää energiaa ajoissa. Jänisten vieressä olisi todennäköiseseti ollut enemmän ruuhkaa, oli varmasti fiksua karistaa heidät heti pois kannoilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pia! Geelistä oli kyllä apua ja nyt alakin testaamaan muitakin merkkejä, jotta löytyy se toimivin.

      Poista
  7. Hei!
    Kyllä omien tavoitteiden saavuttaminen tuo iloa! Iso peukku! Oli muuten kiva katsella Prahasta kuvia, kun ensi kesänä on tarkoitus lähteä siellä käymään!

    Mukavaa viikkoa!

    http://liikunnaniloa1.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuo. Jopa hämmästyttävän paljon. Praha oli kiva kaupunki. Olen joskus ollut siellä luistelemassa, mutta tämä oli tavallaan eka kerta kunnon turistina. Paljon upeita rakennuksia.

      Poista
  8. Oon vähän pitänyt taukoa blogimaailmasta, joten pääsin nyt vasta lukemaan raporttisi. Ihan mahtavaa, isot onnittelut uudesta ennätyksestä ja hienosta ajasta! :) Kuulostaa tosi kivalta kisalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kisa oli kyllä yksi hienoimmista, missä olen ollut. Ja kun juoksukin kulki, niin hymy oli herkässä.

      Poista